Osamu Tezukan 70-luvulla aloittama manga Black Jack on kaikille vähintään nimituttu. Arpikasvoinen lääkäri on yksi mangasedän ikonisimpia hahmoja. Kun sitten eteeni tuli ajatus johonkin Tezukan sarjaan perehtymisestä animesovituksen kautta, Black Jackin 12-jaksoinen OVA tuntui sopivalta urakalta.

Toinen syy miksi tartuin nimenomaan Black Jackiin oli sen ohjaaja Osamu Dezaki. Puhun Desuconissa muun muassa ohjaajista animessa ja todella monen merkittävän ohjaajan tyyli pohjautuu enemmän tai vähemmän Dezakiin. Tunsin herran ohjaustöitä lähinnä muutaman katsomani Onii-sama e -jakson perusteella, joten sainpas taas yhden yleissivistävän pointin lisää.

Yleissivistyksen vuoksi animen katsominen on tosin lähes eniten perseestä. SIihen ei kannata lähteä ollenkaan, ellei itse koe haluavansa nähdä merkittäviä klassikkoja. Jotkut nörttipiirit tulevat aina huutelemaan klassikoiden tärkeydestä, mutta kaikkien perusteosten näkemisellä ei loppupeleissä ole mitään arvoa. Enemmin suosittelen katsomaan jotain kivaa ja ehkä jopa hyvää.

Siksipä päätin itsekin, että jos ensimmäinen jakso Black Jackia on huono, en jatka pidemmälle. 50-minuuttiset jaksot on 25-minuuttisiin tottuneelle pitkä ja tuskainen aavikko vailla kamelia. Pariin otteeseen jouduin virittelemään jakson puoliväliin itselleni lyhyen keitaan, että selvisin. Tottumuksesta on vaikea päästä irti.

Ensimmäinen jakso hujahti kuitenkin nopeasti ja se oli intensiivinen ja siisti. Olin aina pitänyt Black Jackia pohjimmiltaan vähän hupsuna mangana, mutta ainakin tästä animesovituksesta oli kaikki ylimääräinen hassuttelu jätetty pois. Jakso oli dramaattinen ja mahtipontinen ja siinä esitelty sairastapaus oli uskottava. Hyvä startti hyvälle sarjalle.

Ensimmäisessä jakso on on varsin vaikuttava esimerkiksi siksi, että Black Jack ei pelasta potilaansa henkeä. Sarjaan tarttuessani olin satavarma, että niin moneen otteeseen neroksi tituuleerattu tohtori tulee selviämään vaikeimmastakin pinteestä, mutta heti ensimmäinen jakso veti maton tämän käsityksen alta. Toki Black Jack pelasti pari muuta tyyppiä ikäänkuin ohimennen ja suoritti erään mestarillisen lähes mahdottoman leikkauksen, mutta potilas kuoli silti. Myöhemmin sarjan mittaa kävi hyvin selväksi, että Black Jack on nero ja taitavin mahdollinen lääkäri, mutta ei milloinkaan taikuri. Mahdottomat tapaukset pysyy mahdottomina, mutta vain silloin kun Black Jack itsekin niin tietää.

Black Jackin persoona on koko sarjan paras kantava voima. Vaikka sarja on alkanut jo -93, miehen designi ei ole ollenkaan hassumpi ja Akio Ootsuka tuo lääkäriin voimaa ja seksikkyyttä tavalla, joka saa heteromiehenkin pakenemaan housuistaan. Bläkkis on hahmona mukavan moniulotteinen, eikä hänen moraalista pohjaa jäädä missään vaiheessa sanoin perustelemaan. Black Jack esiintyy osin sankarillisena pelastajana, mutta välillä myös itsepäisenä omien periaatteidensa vankina, joka ei kykene kompromisseihin.

Mitään taustoitusta hahmo ei saa, enkä tiedä onko sellaista koskaan kirjoitettukaan. Rasittavan sidekick-Pinokon syntytarina sen sijaan selviää ja se noudattelee ilmeisesti pitkälti mangan asettamaa linjaa. Pinoko on sarjan yksittäinen heikoin lenkki, enkä tiedä voiko kukaan järjissään oleva katsoja varsinaisesti pitää tästä inisijästä. Johonkin kevyempään sovitukseen Pinoko ehkä sopisi, mutta kaiken vakavasti ottavaan ysäri-OVA:n ei mitenkään. Eipä sitä kai poiskaan silti voi jättää.

Black Jack on manganakin episodipohjainen ja samaa linjaa jatkaa myös tämä OVA-sovitus. 50-minuutissa tapaukset ehtivät kuitenkin muuttua monipolvisiksi seikkailuiksi täynnä käänteitä ja uusia hahmoja. Mitään ilmiselvää kaavaa jaksoissa ei ole – yleensä lopussa potilas pelastuu leikkauksella, mutta ei aina. Paljon sarjan viehätyksestä on juuri näissä mutkikkaissa sairastapauksissa, joiden vaihtelevaisuus on lyhyelle sarjalle tehokasta. Kaavamaisuutta peläten taidan jättää myöhemmin 2000-luvulla tehdyn 61-jaksoisen telkkarianimen katsomatta – yksittäiset keissit eivät kanna loputtomiin, ellei käsikirjoitus ole timanttista.

Jaksot tosiaan sinkoilevat laidasta laitaan ja niin tekee sen myötä myös itse sairastapaukset. Ainoa jaksoja yhdistävä tekijä Jackin lisäksi taitaa olla tuskanhuuto. Osa tapauksista on sinänsä ihan uskottavia sairauksia, joille on keksitty joku yleensä potilaan sijaintiin liittyvä tarina. Välillä mennään fantastisemmalle puolelle ja sairauksilla tuntuu olevan oma tahto. Joskus ollaan psykologisemmalla puolella ja välillä fiilistellään enemmän mushishimaisissa sävyissä luonnon ihmeitä. Kaikkiin tarinoihin on isketty todella vaikuttava määrä ajatusta ja aina vaihtuvan miljöön kuvaaminen on kunnioitettavan hyvää.

Myönnettävästi en pitänyt erityisen jännittävänä tiettyjä jaksoja, joissa oltiin sotamaisemissa. Sotiminen ja politikointi on niin kaukana omista kiinnostuksenkohteistani kuin vain voi, enkä osaa edes kommentoida kuinka uskottavasti sotatilanteet oli rakennettu.

Erityskiitosta täytyy kyllä antaa edesmenneen Dezaki-papan ohjaustyölle. Dezaki on todella taitava taiteilija ja hänen ominainen tyylinsä loistaa vahvana koko sarjan ajan, vaikkei hän kaikkea itse ohjaakaan. Dezakin ominta alaa taitaa olla juurikin yltiödramaattiset kohtaukset, joissa oma makuni osuu varsin hyvin Dezakin vision kanssa samalle aaltopituudelle.

Dezakihan on kautta hänen ohjaushistoriansa ollut tunnettu muutamista ominaispiirteistä. Ruudun jakaminen useampaan osaan (kolmas kuva ylhäältä) on temppu, mitä saisi nähdä animessa enemmänkin ja Dezaki käyttää sitä taidokkaasti. Kaikkein näkyvin dezakilaisuus on tietysti dramaattiset kohtaukset, joissa kuva muuttuu pelkistetystä animoinnista yksityiskohtaiseksi vahvaksi still-kuvaksi. Niitä onkin viljelty kaikkialle ja onhan ne aika siistejä.

Dezaki on kuitenkin myös vahva kuvakäsikirjoittaja ja ylipäätään visualisoija. Kuvien sommittelut on useimmiten hyvin ajateltuja ja välillä kompositiot on todella mielenkiintoisia. Tykkään myös paljon Dezakin tavasta käyttää valtavia määriä putoavia lehtiä, vettä tai lunta ja ankaria tuulia visuaalisena elementtinä. Myrskyssä hulmuava Jackin takki: maistuu.

OVA-sarjan kaksi viimeistä jaksoa tehtiin 11 vuotta kymmenen ensimmäisen jälkeen. Ajat ehtivät muuttumaan ja sarjan alkamisesta ehti kulua lähes tasan 18 vuotta, kun viimeinen kiekko kolahti hyllylle myyntiin. Kahden viimeisen jakson animointikin on luonnollisesti digitaalisempa ja CGI-animointia käytetään vapautuneemmin. Jännittävää kyllä, tämä on äärimmäisen huono asia. Dezaki on tehnyt animea 60-luvulta asti, eikä vanhan mestarin olisi ehkä kannattanut tarttua muutokseen.

Dezakin tyyli on nimittäin vuosien saatossa hioutunut tukemaan nimenomaan rajoitettua kalvoanimaatiota. Etenkin värimaailmoissa se näkyy – 90-luvun jaksot olivat värikylläisiä ja komeita, kun 2000-luvulla tehdyt ovat aina vaan harmaampia. Tämä on varmaan ainoa kerta, kun pystyn myöntämään, että ysärillä tehtiin paremmin. Melkoinen konkari tuo Dezaki.

Olen lopultakin hyvin tyytyväinen, että tartuin sarjaan. Paitsi että se oli hyvä, se oli myös mielenkiintoinen katsaus animen kuvakieleen niin paljon vaikuttaneen Dezakin tyyliin ja antoi ehkä vähän osviittaa siitä, millainen hahmo Black Jack on. Black Jack OVA on vähän kuin Mushishin dark & edgy ysäriversio vähemmällä tunnelmoinnilla ja enemmällä realistisella rumuudella. Edelleen katsomisen arvoinen, edelleen tykättävä ja edelleen hyvä. Suosittelen.

Tagged with:
 

One Response to Lääkärin matkassa

  1. miizou kirjoitti:

    Mangassa Black Jackin taustoista mainitaan lähinnä lapsena sattunut vakava onnettomuus, mihin tämä olisi kuollut, ellei taitava kirurgi olisi onnistunut tätä pelastamaan.
    Kannattaa lukea. Juttuun liittyi muutakin draamaa ja se on hyvä esimerkki siitä, miten yksikään hahmo ei ole virheetön: Ihmeteon tehnyt vanha kirurgi teki myös vakavan virheen, eikä Black Jackikaan pysty ihmetekoihin, vaikka mestarikirurgi onkin. Oppi-isän sanat jäävät kummittelemaan mieleen loppuruudussa aika kirjaimellisesti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>